:44:03
- Willie, laula mr Johnsonille.
- Lauloin jo.
:44:06
Menen pyydystämään tulikärpäsiä.
:44:13
- Piditkö rannekorusta, Alva?
- Pidin. Se on ihana.
:44:17
Se on liian ihana annettavaksi minulle.
:44:20
- Ostitteko sen New Orleansista?
- Se on Chicagosta.
:44:24
Kultakoru on vakava lahja.
:44:27
Se pitäisi antaa vaimollenne,
mr Johnson.
:44:30
Ehkä minun pitäisi kertoa vaimostani.
Vaimoni on invalidi.
:44:35
Näen hänet kerran kuussa. Hän asuu
hoitokodissa Baton Rougen lähellä.
:44:41
Mr Johnson, haluaisin Coca-Colaa
ja paljon jäitä. Hakisitteko sen?
:44:45
Totta kai, Alva. Totta kai.
:44:51
Mitä panit postilaatikkoon?
Onko se minulle?
:44:54
- Vai eikö asia kuulu minulle?
- Juuri niin.
:45:00
Hei! Oletko nähnyt
punatukkaista variksenpelättiä?
:45:06
- En ole.
- Tule.
:45:08
Ja minä sentään matkustelen.
:45:22
- Et valehdellut.
- En valehtele.
:45:28
Mitä nyt?
:45:31
En tiedä. Minä vain...
Joskus minun on vaikea saada henkeä.
:45:38
Ehkä Jumala ei puhaltanut
minuun tarpeeksi henkeä.
:45:42
Ehkä sinun ei pitäisi juosta
ulkona ilman kenkiä.
:45:46
Maa on lämmin.
:45:49
Etkö tiedä, että maapallon sisuksissa
palaa ikuinen tuli?
:45:54
Ja tuolla ylhäällä on niin kylmää,
että pakkasta on 50000 astetta.