1:26:03
Ja ne olivat kunnon kansalaisia,
ja samoin niiden lapset ja lapsenlapset.
1:26:10
Isä...
1:26:11
En mä tiedä.
1:26:14
Kertokaa se minulle.
1:26:16
Se koko uni.
1:26:19
Oliko se toiveajattelua?
1:26:22
Pakeninko vain todellisuutta,
kuten minulla on usein tapana?
1:26:28
Mutta minä ja Ed, mekin voidaan olla hyviä.
1:26:34
Se tuntui todelliselta.
1:26:37
Ne ihmiset tuntuivat meiltä.
1:26:40
Ja se paikka tuntui...
1:26:43
niin, meidän kodilta.
1:26:47
Jos se ei ollut Arizonassa,
niin jossain, ei kovin kaukana sieltä,
1:26:53
jossa kaikki vanhemmat olivat
viisaita ja pystyviä,
1:26:58
ja kaikki lapset onnellisia ja rakastettuja.
1:27:03
En tiedä.
1:27:07
Ehkä se oli Utahissa.