1:12:01
OK.
1:12:03
Vain OK?
1:12:06
Oli hän varmaan Casanova
vanhaan Winston-parkaan verrattuna.
1:12:10
- Mitä vikaa Winstonissa oli?
- Voi, hyvänen aika.
1:12:12
Winstonin käsitys esileikistä oli
"Effie, varaudu."
1:12:19
Rakastuin Danielin spontaaniuteen
ja energisyyteen.
1:12:23
Niinkö?
1:12:24
Kaikki muut tuttuni olivat
niin selkeitä, järjestyksessä.
1:12:29
Kuten minä, kai sitten.
1:12:31
Daniel taas oli tyystin erilainen.
Hauska. Hän sai minut aina nauramaan.
1:12:36
Sanon aina:
avioliiton avain on naurussa.
1:12:40
Mutta muutaman vuoden jälkeen,
kaikki lakkasi naurattamasta.
1:12:44
- Miksi?
- Olin koko ajan töissä.
1:12:48
Hän taas aina vaihtoi työtä.
Minä en paljon nähnyt lapsia.
1:12:52
Jos tulinkin kotiin heidän takiaan,
jotain meni aina pieleen.
1:12:55
Talo oli mullin mallin ja
minun piti siivota yksin.
1:13:00
Hän ei ikinä tiennyt, mutta usein...
itkin itseni uneen.
1:13:06
Niinkö?
1:13:10
Totta puhuen, inhosin itseäni,
kun olin hänen kanssaan.
1:13:14
Muutuin aivan hirveäksi ihmiseksi.
1:13:17
En halunnut lapsillani
olevan sellainen äiti.
1:13:22
Olen parempi, kun olen ilman Danielia.
1:13:26
Ja... olen varma,
että sama pätee häneen.
1:13:31
No, sitä ei koskaan...
1:13:34
Tarkoitan...
Puhuitko koskaan hänelle tästä?
1:13:40
Danielin kanssa ei
voinut puhua vakavista asioista.
1:13:49
Luulin Danielin pystyvän kaikkeen.
Paitsi olemaan vakava.
1:13:55
Mutta toisaalta, minä olin
vakava kaikkien puolesta.