:01:00
- Saanko suudella nyt suulle?
- Anna mennä.
:01:03
Olen naimisissa, William. Anteeksi.
:01:10
- Oletko ylpeä minusta?
- Naurettavan.
:01:12
Nämä ovat hienoja. Miten sinä teit ne?
:01:14
Suklaan salaisuus on ajoitus.
Loppu on taikaa.
:01:18
Professori.
:01:19
- Missä viini on?
- Tuolla.
:01:22
Tom on onnekas rontti.
Kirjallisuutta ja leivoksia.
:01:26
Jos kerrot, että kokkaat alasti,
menen tappamaan itseni.
:01:29
En alasti. Aina tangat päällä.
:01:31
Jos tuntisit Francesin paremmin,
tunnistaisit nämä välttelyksi.
:01:35
Kiitos.
:01:36
- Miten romaani edistyy?
- Ei hyvin.
:01:38
Mutta vitkastelu tietenkin
sujuu satumaisen hyvin.
:01:42
Pian se synnyttää itseinhoa,
ja sitten alan kirjoittaa kuin kone.
:01:46
- Hänen prosessinsa.
- Miten Tomin kirja etenee?
:01:50
Hyvin. Hän on kotona kirjoittamassa.
:01:52
- Tunnetko Tomin?
- Tapasin hänet hiljattain sattumalta.
:01:57
Toinen sattuma oli se,
että sinä arvostelit yhden kirjani.
:02:01
Niinkö? Pidinkö siitä?
:02:05
- Et.
- Olen pahoillani.
:02:09
Muut kriitikot varmaan rakastivat sitä.
:02:12
Toivon, ettet ottanut sitä henkilökohtaisesti.
:02:15
Kutsuit päähenkilöäni "epärealistiseksi".
:02:20
Minusta huonot arvostelut
pitäisi unohtaa.
:02:23
- Anna hänelle leivos.
- Haluan antaa tämän leivoksen.
:02:26
Se on rauhanosoitus.
:02:27
Et voinut kiinnostua romaanista,
jonka päähenkilö oli keski-ikäinen mies,
:02:33
joka vietti päivänsä elämällä todeksi
teini-ikäisen kuumia kuvitelmia.
:02:37
Minusta se on ironista.
:02:41
Ironista? Miksi?
:02:46
Kysy mieheltäsi.
:02:58
Mitä hän sanoi?