:55:14
Näin äitini ja isäni viimeisen kerran,
kun olin kahdeksan, melkein yhdeksän.
:55:18
Kahdeksan vuotta,
kuusi kuukautta ja kolme päivää.
:55:22
Melkein yhtä vanha kuin sinä olet.
:55:24
He lähtivät kiertueelle ja jättivät
minut kotiin ensimmäistä kertaa.
:55:28
He eivät halunneet,
että jäisin pois koulusta.
:55:31
Kun he tulivat huoneeseeni
hyvästelemään, en avannut ovea.
:55:35
Joten he lähtivät.
:55:37
Minä nukahdin.
:55:39
Seuraavaksi
:55:42
lastenvahti herätti minut yöllä ja
kertoi, että lentokone oli pudonnut.
:55:47
- Olit onnekas.
- Onnekas?
:55:49
Että olit vihainen.
:55:52
Kun on vihainen, ei tule ihmisiä ikävä.
:55:55
Jos pysyy vihaisena, on kuin
ei olisi ikinä tuntenutkaan heitä.
:55:58
Sillä tavalla ei tule kurja olo.
Olit onnekas.
:56:06
Öitä.
:56:09
En ollut vihainen.
:56:12
Olin hämmentynyt.
:56:15
Kaikki puhuivat minulle, enkä ymmärtänyt
sanaakaan siitä, mitä he sanoivat.
:56:22
Ja sitten heidän äänensä hälvenivät.
:56:25
Enkä pian tunnistanut
heidän kasvojaankaan.
:56:29
He olivat vain kuin läiskiä.
:56:32
Sitten heille alkoi kasvaa torahampaat
ja silmät muuttuivat vihreiksi.
:56:39
Tiesin, että minun piti karata.
:56:43
Joten pakkasin reppuni,
nousin junaan,
:56:48
katsoin kartasta ja päätin, että
halusin asua Coney lslandissa.
:56:53
Luulin, että se oli oikea saari
:56:58
ja voisin piilotella siellä kuten
Tom Sawyer ja Huckleberry Finn.