:34:03
jotka kohoavat kuin elävältä
kuolleiden muistomerkit.
:34:05
Jokainen yö tuo mukanaan
yksinäisyyden mustan syleilyn.
:34:10
Tuulen ilkkuvassa kuiskeessa
:34:12
hän kuulee
pimeyden äänien kaiun,
:34:30
miettien piinatussa mielessään,
kuiskivatko ne menneistä voitoista,
:34:35
murehtivatko ne
tulevia kauhuja
:34:40
vai onko erämaan hengitys sulattanut
hänen järkensä hulluudeksi.
:34:47
Hän ei voi sammuttaa janon
polttavaa suudelmaa huulillaan,
:34:52
eikä varjostaa auringon
kuumaa raivoa.
:34:57
Ympärillä on vain autius.
:35:01
Hän ei voi siunata eikä kirota
voimaa, joka häntä liikuttaa,
:35:06
sillä hän ei tiedä,
mistä se on peräisin.
:35:13
Oppien, että voi olla yhtä
kauheaa elää kuin kuolla,
:35:16
hän kulkee eteenpäin halki
autiomaan palavan tulikokeen,
:35:21
jossa pyhät miehet ja profeetat
puhdistetaan
:35:26
Jumalan suurta tarkoitusta varten.
:35:29
Kunnes, lopulta, inhimillisen
voiman katkeamispisteessä,
:35:34
kaatuneena maahan,
josta hän on tullut,
:35:38
metalli on valmista
Luojan taottavaksi.
:35:59
Ja hän sai voimia
palmupuun hedelmistä