:05:02
Ihmiset alkoivat supista.
Jotkut nauroivat.
:05:06
Minun piti vain kestää se.
Siinä minä seisoin.
:05:11
Olisin voinut kuolla.
:05:13
Tuijotin maahan.
:05:19
Yritin olla näyttämättä tyhmältä.
:05:25
Äiti istui eturivissä, hattu
päässä ja käsilaukku sylissä.
:05:29
Kyyneleet alkoivat valua
hänen silmälasiensa takaa.
:05:35
Niin kuin joku olisi kuollut.
:05:51
Kiitos, että jaoit kokemuksesi
kanssamme, Dwayne.
:05:57
Kiitos teille kaikille
rohkeudestanne.
:06:00
Setäni Charlie oli toisen
maailmansodan sankareita.
:06:07
Hänet lähetettiin Iwo Jimaan.
:06:11
Hän tuhosi 4 konekivääripesäkettä,
jotka saartoivat hänen osastonsa.
:06:16
Hänellä oli aseinaan yksi
kranaatti, kivääri ja omat kouransa.
:06:21
Presidentti Truman
myönsi hänelle kunniamerkin.
:06:25
Kotona häntä odotti kunniaparaati.
Kaupunginisät tulivat kysymään -
:06:30
mitä Charlie aikoi nyt tehdä.
Hän ei osannut sanoa.
:06:35
Pormestari tarjosi
stipendiä yliopistoon.
:06:39
Pankinjohtaja ehdotti hänelle
johtajanuraa pankkialalla.
:06:45
Sahanomistaja tarjosi
työnjohtajan paikkaa sahallaan.
:06:52
Ja tiedättekö mitä?
Charlie torjui kaikki tarjoukset.
:06:56
Mitä hän sitten teki?
- Ei mitään.
:06:59
Makasi sohvalla poltellen tupakkaa.
Sitä hän teki päivät pitkät.